Kristiina Hahtoranta - Edupoli
suomi

Enemmän kuin opiskelua

Aikuisopiskelija Kristiina Hahtoranta palkittiin Vuoden oppija 2011 -tittelillä lokakuussa. Hänen tarinaansa kuunnellessa vakuuttuu siitä, että palkinto on mennyt aivan oikeaan osoitteeseen.

Kristiina on opiskellessaan ylittänyt monta kynnystä. Hänelle opiskelu ei ole ollut vain uusien tietojen ja taitojen hankkimista, vaan jatkumo prosessille, jossa hän on rakentanut omaa itseä ja elämäänsä uudelleen pala palalta. Hatunnoston arvoinen suoritus kaiken kaikkiaan.

”Osasin pyytää apua”

Aikuiskoulutuskeskus Edupolissa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa suorittava Kristiina on omien sanojensa mukaan sukeltanut syvälle ja kuntouttanut itseään pikku hiljaa. Hän ajatteli ennen, ettei osaa mitään. Pienen pojan yksinhuoltajana hän koki, että vain äitinä hän on riittävä. Muut asiat, kuten työ, jotenkin luisuivat käsistä. Elämästä puuttuivat runko, rytmi ja rutiinit.

- Koulunkäyntini lapsena sujui miten sujui, enkä osannut edes kirjoittaa kokonaisia lauseita. Myös tietokoneet ja eri ohjelmien käyttö piti opetella alusta lähtien, sanoo Kristiina.

- Yhden asian kuitenkin osasin: pyytää apua. Ja sitä minä sitten teinkin. Soittelin kavereille ja kyselin kokemuksia ja pyysin apua milloin mihinkin. Jos jotain en tiennyt tai ymmärtänyt, niin kysyin tutuilta tai Edupolin väeltä.

Kuudes kerta toden sanoo

Opiskelut sujuivat niin, että Kristiina joutui joskus tekemään tehtäviä monta kertaa uudelleen. Lääkelaskennan tentin hän uusi 6 kertaa ennen kuin pääsi läpi. Mutta periksi antaminen ei käynyt mielessä. Miksi ei?

- Koin ja koen edelleen, että nyt voisi olla minun aikani antaa ja auttaa muita, koska olen itse päässyt syvistä vesistä ylös ja rakentanut itseäni, itsetuntoani ja yleensä koko elämääni pala palalta uudelleen.

- Elämäni on muuttunut opiskelun ansiosta. Olen oppinut, että työ ja vapaa-aika voivat olla tasapainossa ja että rutiinit tuovat turvallisuutta. Se, että koen olevani oikealla alalla ja oikeiden ihmisten parissa, on tuonut sisäistä tyytyväisyyttä ja uudenlaista iloa elämään.

Ruohonjuuritasolla

Kristiina on haastatteluhetkellä työssäoppimisjaksolla Vihreässä Keitaassa Helsingin Sörnäisissä. Vihreä Keidas on kristillisten arvojen mukaan toimiva päivittäinen kokoontumispaikka 20–30 päihdekuntoutujalle, asunnottomalle, yksinäiselle ja alkoholistille. Suuri osa heistä käy paikan päällä syömässä lämpimän aterian. Ruohonjuuritasolla siis ollaan ja toimitaan.

Paikan päihdetyöntekijä Teemu Terho on Kristiinan työpaikkaohjaaja.

- Teemme töitä yhdessä ja Kristiinasta on paljon apua. Erityisen lahjakas hän on kohtaamaan ihmisiä ja kohtelemaan heitä ystävällisesti ja johdonmukaisesti, sanoo Terho.

- Tänne tulisin uudelleenkin töihin, jos sellainen mahdollisuus vain tulee, miettii Kristiina.

Kun vuoden opinnot ovat kohta päättymässä, Kristiinan suunnitelmat ovat jo selvillä; hän haluaa jatkaa opiskelua ja suorittaa loppuun lähihoitajan tutkinnon erikoistumisalanaan päihde- sekä mielenterveyspuoli.

Teksti: Minna Vuorio
Kuva: Susa Heiska